Ilmakuva Rovaniemestä
Lapin sodassa lähes täydellisesti tuhotun Rovaniemen jälleenrakentamista
ohjaava yleis- ja asemakaavasuunnittelu aloitettiin miltei
välittömästi kauppalan lokakuussa 1944 tapahtuneen hävityksen
jälkeen. Suomen Arkkitehtiliiton Jälleenrakennustoimiston työtä
Lapissa johti arkkitehti Alvar Aalto.
Aallon suunnittelema Rovaniemen asemakaava valmistui vuonna 1945 ja vahvistettiin
1946. Kaava oli laadittu joustavaksi, jotta se palvelisi sodan
vaurioiden nopeaa kunnostamistyötä mutta olisi käyttökelpoinen
myös tulevaisuuden vielä määrittelemättömien tarpeiden suhteen.
Kaavassa korostuu Rovaniemen asema Pohjois-Suomen
liikenteellisenä solmukohtana. Kauppalaa halkoville
liikenneväylille on varattu runsaasti tilaa, ja väylien varsille
on lisäksi sijoitettu viheralueet joista muodostuu keskuspuisto.
Laajaa kuuluisuutta saavuttanut Poronsarvi-kaava on saanut
nimensä kartalle piirtyvästä hahmostaan: viheralueiden
reunustamat liikennealueet muistuttavat poron sarvia ja rajaavat
samalla kaupungin ydinaluetta, joka yhdessä Ounas- ja Kemijokien
kanssa hahmottuu poron pääksi. Keskusurheilukenttä muodostaa
poron silmän.
Alkuperäisen Poronsarvi-asemakaavan luoteisosaan oli piirretty runsaasti
kuusikulmaisia tontteja omakotiasuntoja varten. Nykyisessä Rovaniemen
kaupunkirakenteessa näitä solumaisia asuntotontteja on jäljellä
20 Aseveliaukean, Miehentien ja Teerikadun risteyksessä.
|